“TÄMÄ HYVÄ?” KURKISTUS LUKU- JA KIRJOITUSTAIDOTTOMIEN SUOMENOPPIJOIDEN ESITTÄMIIN KYSYMYKSIIN

Suomi toisena kielenä -alalla on tähän mennessä tutkittu vain vähän sitä,kuinka luku- ja kirjoitustaidottomat tai vähän koulutetut aikuiset oppivatsuomea. Tässä artikkelissa tarkastelen neljän luku- ja kirjoitustaidottomansuomenoppijan suullisen kielitaidon kehittymistä. Tutkimuskohteenani ovatosallistujien tuottamat kysyvät lausumat. Olen kerännyt tutkimusaineistonkymmenen kuukautta kestäneen luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen aikana.Käytin aineistonkeruussa osallistuvaa havainnointia ja sen pohjalta tehtyjenhuomioiden kirjoittamista muistiin sekä oppituntien tallentamista. En sitoudutyössäni tiukasti mihinkään toisen kielen oppimisen teoriaan, sillä ne perustuvatkoulutettujen kielenoppijoiden oppimisprosessin tutkimukseen, eikäniiden soveltuvuus tähän työhön ole siksi varmaa. Kuitenkin tutkimukseniyleisinä lähtökohtina ovat sosiokulttuurinen ja käyttöpohjainen (usage-based)näkemys kielenoppimisesta. Tulokset osoittavat, että suurin osa osallistujienesittämistä kysyvistä lausumista sisältää vaihtoehtokysymyksen idean,mutta ne on muodostettu lausumanloppuisella nousevalla intonaatiolla.Osallistujat osoittautuvat melko innokkaiksi ja luoviksi kysyjiksi, joilta kuitenkinpuuttuu kysymiseen tarvittavia kielellisiä keinoja. Tärkein syy siihennäyttää olevan luokkahuonevuorovaikutuksessa ilmenevä toimintatapa, jossakorostuu kysymysten ymmärtäminen ja niihin vastaaminen eikä niinkäänniiden muodostaminen.Avainsanat: suomi toisena kielenä, aikuiset, lukutaidottomuus, kysymykset,suullinen kielitaitoKeywords: second language, adults, non-literacy, interrogatives, ora